keskiviikkona, lokakuuta 26

Noir by SIT


With ‘Noir’ Sit returns to his bold black & whites, examining the troubled relation between the animal kingdom and mankind even closer. This time around his work is focused on the magnificent beauty of the beast and the way it is used to serve the vanity that is intricate to humanity.

The result is a haunting series that is simultaneously sexy and morbid. The sensual textures of fur and feathers are juxtaposed with pale animal skulls and soft female curves to illustrate the malicious blackness gnawing away at the edges of our sense of beauty.










Dark Vader by SIT

 A collaboration with the great photographer Cornelie Tollens for SOUP Magazine Germany, 2011







Löysin seuraamastani taideblogista jotain upeaa ja tällä hetkellä rajusti mylläävään Star Wars ja Sith kuumeeseen sopivaa. Kauniita naisia, synkänpuhuvaa taidetta ja Darth Vader.. ei voi olla kuin mahtavia!

Kyseisen Amsterdamilaisen taiteilijan, SITin muutkin projektit ovat aivan upeita osuvat ja uppoavat tajuntaani. Nissä yhdistyvät elementit, värit, tyyli ja kuvatut asiat tismalleen taidemakuuni. Postailen myöhemmin lisää SITin projekteja.

Tyyppi hyppäs heti kärkeen ihalemissani taiteilijoissa, ehdoton suosikki. Uhah.

tiistaina, lokakuuta 25

Working my ass off



Töissä kouluavustajana on mukavaisaa, kun avustettava tahtoo datailla ja roolipelailla hyppytunneilla. Mun vaikeaan työkuvaan kuulu kattoa ettei muija tipu tuolilta ja auttaa mahdollisissa pulmissa koneen kanssa. Niin ja datailla tässä sen vieressä. Hihi.

Ps. pöllin aina koulun kaapista hyvät kuulokkeet ja etin netistä paskaa.

 


Hyvää päivänjatkoa piupau!

Herkkunam. (mitä helevetin mainoksia..)

torstaina, lokakuuta 20

Valokarnevaali

Sisko kyseli josko lähtisin hänen kanssaan sunnuntai-iltana 16.10 Linnanmäelle valokarnevaaleihin ja Linnanmäen kauden päättäjäisiin. Paikan päällä tavattiin klo 18, jolloin oli vielä sen verran valoisaa, että valokarnevalisointia sai odottaa. Saatiin ranteeseemme killumaan iltahupi-rannekkeet puoleen hintaan siskon lintsilla työskentelevän ystävän kautta. Mahtava päästä viettämään laatuaikaa siskon kanssa. Sen jälkeen kun kyseinen murlokki muutti omaan asuntoon kotoa, en ole tarpeeksi päässyt imemään hänen kutkuttavaa ja inteligenttiä seuraa.

Omaksi pettymykseksi monet hurjimmat laitteet ja mm. uusin Ukko oli suljettu. Käytiin sitten vanhoja ja tuttuja laitteita läpi. Huomattiin siskon kanssa, että meistä on tullut vanhoja kun ennen niin tylsäksi käyneet laitteet ottivatkin mukavasti mahanpohjasta. Meijän lempparit on mustekala ja viikinkilaiva! Sisko ei kieputtimeenkaan enää kehannut ;>

Hiukset ilmoissa hulmuten aika kului ja pimeä saapui paljastaen Linnanmäen upean valaistuksen. Upeinta oli ehdottomasti kaudenpäätös-ilotulitukset. Olen monesti ilotulituksen SM-kisoja ihastellut Töölön lahdella, mutta ei ne vedä vertoja lintsin tulitukselle. Oli hienomahtavahurja 8)Valitettavasti kamera teki välikuoleman, joten en saanut hyviä kuvia lintsin valoista. Onneksi se heräsi sopivasti ilotulituksien ikuistamista varten.

Oli muuten painajaista päästä autolla klo 22 jälkeen pois kun paikka suljettiin. Kauhea ruuhkaryysis! No sain heitettyä siskon kotio ja piti lähteä itsekkin tuutimaan, kun töitä seuraavana päivänä. Päädyin kuitenkin Sanna-vaimon houkuttelemana keskustaan Le Bonkkiin tanssimaan itseni hiestä märäksi. Hitsi kun oli autolla, halvimmat juomat ikuna!

Tässä Linnanmäen kuvapläjäys:

Mun reppu lapsuudesta! Sisko virittyi lapsenmielisyyteen.
Kurpitsat on kavereita

Lintsiburgerin ranet on parhautta, aina pakko päästä mussuttaa kierreranskiksii!

Raptorit on kavereita

R2D2 on hyvä kaveri

"SW! ota kuva!!"









tiistaina, lokakuuta 11

The Dark Is Generous

Its first gift is concealment: our true faces lie in the dark beneath our skins,
our true heart remain shadowed deeper still.
But the greatest concealment lies not in protecting our secret truths,
but in hiding from us the truths of others.
The dark protects us from what we dare not to know.

Its second gift is comforting illusion: the ease of gentle dreams in night's embrace,
the beauty that imagination brings to what would rebel in day's harsh light.
But the greatest of its comforts is the illusion that the dark in temporary:
that every night brings a new day. Because it is the day that is temporary.
Day is the illusion.

Its third gift is the light itself: as days are defined by the nights that divide them,
as stars are defined by the infinite black through which they wheel,
the dark embraces the light, and brings it forth from the center of its own self.
With each victory of the light, it is the dark that wins.



Bored at work, reading Revenge of the Sith by Matthew Stover
(based on the story and screenplay by George Lucas) 

sunnuntaina, lokakuuta 9

torstaina, lokakuuta 6

Public Transport








Tällä viikolla on tullut taas pitkästä aikaa käytettyä julkisia päivittäin. Ajokortin saatuani muutuin laiskaksi ja bensaakuluttavaksi peltihirviöllä pörrääjäksi. Menin joka paikkaan joka päivä autolla. Nyt ajokortti toisella paikkakunnalla ja sitä odotellessa olen käyttänyt taas julkisia, jotka kuuluivat ennen jokaiseen päivään. Onhan se aikaa vievää ja välillä rasittavaa kaikkineen vaihtoineen ja kiljuvineen kakaroineen ja haisevineen vanhuksineen.. Tosiasiassa rakastan istua bussissa ikkunapaikalla takaosassa kuulokkeet päässä kuunnellen chillimusaa ja mietiskellen asioita. Julkisilla matkustaminen on hetkellinen irtautuminen kiireisestä arjesta ja saa istua koomassa. Itse kun ajaa en saa unohtua musiikkiin ja sen tuomiin ajatuksiin vaan keskittyä ajamiseen. Tässä siis muutama viimeisimpiä bussimatkoilla kuulokkeista soivia biisejä, joiden aikana useinkin vaivun horrokseen ja koen oivalluksia.

keskiviikkona, lokakuuta 5

No need for soporific






Ilta valunut hitaasti eteenpäin hämärässä huoneessa kuunnellen uutta löytöäni ja mietiskellessä elämän pyörteitä ja mutustellessa viinirypäleitä. Olo rento ja raukea. Viime aikoina on tullut enimmäkseen kuunneltua rauhallisempaa ja melankolisempaa musiikkia. Syksyn utuiset ja sateiset päivät vaikuttaneet musavalintaan. En kyllä tunne itseäni tippaakaan melankoliseksi itse, mutta syksyn tullen ihan hyvältä tuntuu rauhottua ja asettua aloilleen. Mietiskelevä musa sopii mietiskelyjen kaveriksi. Esittäjänä Kate Havnevik, josta jostain syystä tulee hieman Björk mieleen..

Viime aikoina uni on maittanut. Nukun aamuisin viimeisille minuuteille asti ennen töitä ja töissä pää nuokkuu melkein aina rauhassa istuessa. Unenlahjat on varsin hyvät viime interrailin jäljiltä ja uni tuleekin vaikka kirkkaassa valossa, melussa ihmisten keskellä seinään nojaten. Ei auta vaikka nukkuisi kuinka, unettaa silti. Nukkuminen on vaan kivaa, varsinkin jonkun kanssa, lämpimässä peittolinnakkeessa ajatukset toisissa maailmoissa.


http://constance-victoria.blogspot.com/




However...
Kaveri tuli kyselemään bisselle pikkulauantain kunniaksi. Kyllähän sitä lähtee vaikka olotila hieman vastakohtainen : D